Kierrätysteemoja itsenäisyyspäivän vastaanotolla
Molemmat jutut on julkaistu alun perin vanhoilla sivuillamme itsenäisyyspäivän juhlien yhteydessä vuosina 2018 ja 2017.
Kierrätystä ja ympäristöteemaa vuonna 2018
Hienoimpiinkin juhliin voi mennä kierrätysmekossa, ja se on hyvä. Lue lisää ja poimi myös suunnittelijan vinkit juhla-asun tuunaukseen.
Tänä vuonna presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa vietettiin ympäristöteemalla. Myös Kontti-kierrätystavarataloketjun johtaja Sari Nikkolalla oli kunnia päästä edustamaan paikan päälle.
– Olin otettu saadessani kutsun – ja ilahtunut teemasta! On erittäin tärkeää, että ympäristö ja ekologisuus otetaan tällä tavoin huomioon myös maamme johdossa, sillä kyse on koko maailman tulevaisuudesta. Tekstiiliteollisuuden ja -kaupan ympäristövaikutukset ovat iso asia, johon on kiinnitettävä huomiota. Lahjoittamalla Konttiin ja ostamalla Kontista voi jokainen omalta osaltaan parantaa tekstiilien uudelleenkäyttöastetta ja se on kaikki plussaa, sanoo Sari, jonka Linnan juhlien puvun suunnitteli ja toteutti Aalto-yliopistossa elokuva- ja lavastustaiteen laitoksella pukusuunnittelua opiskeleva veljentytär Katri Nikkola.
Syvänpunainen juhlapuku on tehty kokonaan kierrätysmateriaalista – osa löytyi omasta vaatekaapista, osa Kontista.
Puvun pohjana käytettiin 15 vuotta vanhaa juhlavaa mekkoa, johon lisättiin materiaalia paristakin Kontista ostetusta vaatteesta. Puku ei varsinaisesti näytä kierrätyspuvulta: siinä ei ole tuotu esille kierrätysmateriaaleja, ja suunnittelussa pidettiin tärkeänä, ettei asusta tule ”kertakäyttökierrätystä”, vaan pukua on voitava käyttää vielä monta kertaa.
– Kierrätysmateriaalin käyttöä voisi tuoda enemmän tavalliseen arkeenkin. Tälläinen oman vaatekaapin "upscaling" säästää luonnonvaroja, toteaa Sari Nikkola. Myös asuun sopivat kengät ja korut löytyivät omasta takaa.
Annetaan vielä suunnittelijan kertoa omin sanoin:
”Tavoitteena oli suunnitella mekko, joka olisi käyttäjänsä näköinen, mukava päällä, edustaisi Punaisen Ristin Kontin toimintaa ja ottaisi huomioon Linnan juhlien teeman yhteinen ympäristömme ja ekologisuus. Halusimme käyttää vain kierrätettyjä materiaaleja, joten ainoastaan ompelulangat on ostettu uutena. Oli myös tärkeää suunnitella mekko, joka erityislaatuisesta tilaisuudesta huolimatta ei jäisi kertakäyttöiseksi. Halusin mekon olevan erityinen ja juhlava, mutta kuitenkin niin, että se soveltuisi muihinkin tilaisuuksiin.
Materiaaleiksi löytyivät Sarin oma vanha punainen mekko ja siihen kuuluva jakku sekä Kontista silkkimekko ja samettimekko. Punainen väri valikoitui valittujen materiaalien mukaan, mutta se oli myös käyttäjälleen mieleinen ja tilaisuuteen sopiva. Ainoastaan löytämäni samettimekko oli väriltään alun perin harmaa, joten värjäsin sen punaiseksi. Muut materiaalit käytin alkuperäisessä muodossaan. Ensimmäinen vaihe oli vaatteiden purkaminen osiin, pesu ja värjäys. Tämän jälkeen aloitin uuden muodon etsimisen nuken päälle muotoillen. En halunnut toteuttaa ennalta piirrettyä suunnitelmaa, vaan löytää mekolle muodon materiaalien omien ominaisuuksien kautta. Suunnitteluprosessi muistutti hyvin paljon palapelin rakentamista.
Tärkeää vanhoista vaatteista uudelleen muokkaamisessa ja eri materiaalien yhdistämisessä on ottaa huomioon kankaiden koostumus ja säilyttää olemassa olevat hoito-ohjeet. Näin huoltamisessa on helppo välttää vahingot, jotka saattaisivat lyhentää vaatteen käyttöikää.
Suunnitteluprosessi oli kokonaisuudessaan hyvin materiaali- ja käyttäjälähtöinen. Lopullisen muodon mekko sai useiden sommittelujen ja sovitusten kautta.”
Tiesitkö?
- Vaatteiden "upscaling" tarkoittaa vanhan tuunausta paremmaksi, kohentamista, tasokkaammaksi tekemistä. Kokeile myös arkivaatteille!
Konttiin lahjoitetuista kauluspaidoista syntyi upea iltapuku Linnan juhliin vuonna 2017
Neito-nimisen asun suunnitteli ja valmisti kierrätysmuotiin erikoistunut ompelijamestari Paula Malleus Remake EkoDesignilta.
Raitoja, ruutuja, sinisen eri sävyjä. Kauluspaita toisensa perään sujahtaa suureen kassiin Punaisen Ristin Kontin kassalla Vantaan Tammistossa. Keon päälle pääsee vielä kaksi pulleaa tyllihametta.
– Hameiden löytyminen oli päivän paras yllätys, sillä tarvitsen niitä jatkuvasti alushameiksi suunnittelemiini juhlamekkojen alle. Tyllihameen valmistaminen itse on työlästä, eikä puuha kuulu suosikkeihini, kertoo ompelijamestari Paula Malleus.
Moni saattaa ihmetellä, että kyllähän tyllihameita löytää helposti vaateliikkeistä. Malleukselle uutena ostaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto. Hän on erikoistunut vaatteiden suunnitteluun ja valmistamiseen muiden jo hylkäämistä materiaaleista, kuten käytetyistä vaatteista.
Malleus työskentelee perustamassaan eko-ompelimossa Remake EkoDesignissa ja suunnittelemansa vaatemalliston Mem by Paula Malleus parissa. Nyt suunnittelupöydällä on erityinen helmi, tilaustyö itsenäisyyspäivän vastaanotolle Presidentinlinnaan. Malleus suunnittelee ja valmistaa iltapuvun kauluspaidoista, jotka on lahjoitettu Konttiin. Presidentinlinnassa asua kantaa Malleuksen asiakas, erään kansanedustajan puoliso.
Kaikki alkoi mummin ompelukoneesta
Vaatteiden tekeminen ja ompeleminen ovat kiehtoneet Malleusta niin kauan, kun hän muistaa. Kipinä kierrätykseen ja materiaalien kestävään käyttöön tuli isoäidiltä.
– 9-vuotiaana kähvelsin mummin ompelukoneen lopullisesti huoneeseeni. Mummi on myös aina ollut aivan mahdoton käyttämään kaiken uudelleen. Muistan, kuinka muotoilin äidin kaulahuivista lyhythihaisen liivijakun ja oivalsin, että tällaista pitäisi tehdä enemmänkin.
Kierrätysmateriaalit kiinnostivat lama-ajan nuorta myös ympäristösyistä ja niiden edullisuuden takia. Mielikuvitus sai lentää luovissa kokeiluissa vapaammin, kun pieleen meneminen ei ollut niin iso riski. Myöhemmin rakkaasta harrastuksesta tuli leipätyö. 2000-luvun alussa Malleus suoritti pukuompelijan ammattitutkinnon sekä nahka- ja jalkinepuolen perustutkinnon. Viitisen vuotta sitten hän valmistui ompelijamestariksi.
Vuonna 2007 Malleus perusti tilausompelimo Remake EkoDesignin. Siellä korjataan, muutetaan ja valmistetaan vaatteita materiaaleista, jotka muuten menisivät hukkaan. Oma vaate- ja asustemallisto MEM by Paula Malleus syntyi 2012. Asiakkaina on ekologisista arvoista ja persoonallisesta pukeutumisesta kiinnostuneita tavallisia ihmisiä ja julkkiksia. Muutamana viime syksynä Malleus on suunnitellut ja valmistanut asuja myös Linnan juhliin.
Kuvat: Remake EkoDesign
Kauluspaidoista valmistuu kevyt ja elegantti juhla-asu
Pöydällä lojuu sikin soikin pitkiä kangassuikaleita. Lattiaa peittävät sanomalehdet, ja punaisessa vadissa on sinertävää nestettä. Itsenäisyyspäivä lähestyy, ja Neidoksi nimetyn asun työstäminen on hyvässä vauhdissa Remaken ateljeessa Helsingissä. Kauluspaidoista leikattu kangas värjätään läpikuultavan siniseksi, jotta kokonaisuudesta tulee yhtenäisen hienostunut ja juhlava.
– Iltapuvun punos sai inspiraationsa tuohesta, joka yhdistyy suomalaisuuteen juurevan arkisesti. Suunnittelimme pukua Suomen juhlavuoden hengessä. Iltapuvun punos sai inspiraationsa tuohesta, joka yhdistyy suomalaisuuteen juurevan arkisesti. Kauluspaidat taas tuovat mieleen työn ja työteliäisyyden, joka suomalaisuuteen usein liitetään, Malleus kuvaa suunnittelun taustoja.
Kauluspaidat valikoituivat materiaaliksi myös niiden keveyden, ilmavuuden ja kestävyyden takia.
– Kauluspaidat kuluvat korkeintaan kauluksista tai manseteista, tai sitten nappi lähtee irti. Itse materiaali säilyy hyvänä pitkään.
Työtunteja iltapuvun valmistamiseen eli materiaalin perkaamiseen, värjäämiseen, työstämiseen ja ompelemiseen kului Malleuksen tiimiltä yhteensä noin sata.
Vaatemalliston materiaalit pääosin Kontista
Miksi ostaa uutta, kun yhtä käyttökelpoista materiaalia on saatavilla yllin kyllin myös kierrätettynä? Kysymyksellä on keskeinen rooli Malleuksen ideologiassa.
– Materiaalit, joilla on jo historiaa, ovat aina kiehtoneet minua enemmän kuin uudet. Ajatus siitä, että voi antaa uuden elämän jollekin, minkä joku on jo hylännyt, on kaunis ja runollinenkin.
Vantaan Kontti ja Malleus ovat tehneet yhteistyötä useamman vuoden. Valtaosa Malleuksen malliston vaatteista on valmistettu Kontista ostetuista tekstiileistä. Kontissa myydään hyväkuntoisia, ehjiä ja siistejä vaatteita ja tavaroita. Lahjoitusten joukossa on kuitenkin myös kuluneita ja rikkinäisiä tekstiileitä, joille ei löydy kierrätystavaratalossa ostajaa tai joita ei voi lähettää Punaisen Ristin vaateapuun. Malleus pystyy hyödyntämään tuotannossaan myös tällaisia materiaaleja.
– Yhteistyöstä Paulan kanssa hyötyvät kaikki osapuolet, ja teemme sitä ilolla. Hän tekee tärkeää työtä kierrätyksen ja tekstiilien kestävän käytön hyväksi, sanoo Kontin ketjuohjauksen päällikkö Tiina Sippula.
Sippulan mukaan 100-vuotiaan Suomen juhlavuonna on hyvä hetki muistella myös sitä, että vaatteiden uusiokäytöllä ja kierrättämisellä on suomalaisten arjessa pitkä historia.
– Aiemmin vaatteita on korjattu ja niille on keksitty uutta käyttöä aina, kun mahdollista. Haluamme edistää sitä, että nykyään ajateltaisiin ja toimittaisiin samalla tavalla, Sippula sanoo.
Kierrätetty on yhtä käyttökelpoista kuin uusi
Malleus vertaa kierrätysmateriaalien työstämistä tutkimusmatkailuun. Jonkun jo käyttämistä kauluspaidoista tai vaikkapa farkuista voi nähdä jälkiä niiden aiemmasta elämästä – tätä paitaa ei ole juuri käytetty, näiden housujen kantajalla toinen jalka on ollut toista lyhyempi ja takataskussa on säilytetty bussilippua.
– Ongelmanratkaisutekniikka on toinen kuin uusien materiaalien kanssa. Kierrätettyjä materiaaleja täytyy työstää vanhoja käsityöperinteitä kunnioittaen.
Vaikka Malleus työskentelee kierrätystekstiilien parissa, hän ei halua alleviivata materiaalien historiaa lopputuotteessa, uuden vaatteen ulkonäössä.
– Ajattelen, että luomalla materiaaleista uutta pyyhin vanhan käyttöjäljen pois. Haluan herättää ajatuksen siitä, että käytettykin materiaali on vielä hyödyllinen ja täysin käyttökelpoinen. Koen onnistuneeni, jos ihminen katsoo vaatetta ja miettii, että mistähän se on tehty.
